Poltettu vai erillinen tekstitys: kumpi sopii videoosi paremmin

Tekstitykselle on käytännössä kaksi reittiä. Ensimmäisessä teksti poltetaan suoraan kuvaan, jolloin siitä tulee osa videon pikseleitä eikä sitä voi enää poistaa. Toisessa tekstitys tallennetaan erilliseen tiedostoon, jonka toistin tai alusta lukee ja näyttää videon päällä. Molemmat tuottavat katsojalle luettavaa tekstiä, mutta työnkulku, joustavuus ja riskit ovat aivan erilaiset.

Olen opettanut tätä vertailua kurssilla useita vuosia, ja sama kysymys palaa aina: kumpi on parempi? Vastaus ei ole kumpikaan ehdoitta. Valinta riippuu siitä, minne video menee, kuka sen katsoo ja miten sitä myöhemmin käytetään. Tässä kirjoituksessa käyn läpi molempien vahvuudet ja heikkoudet ja päädyn lopuksi suositukseen, jonka voit soveltaa omaan projektiisi.

Poltettu tekstitys näkyy aina samalla tavalla kaikilla laitteilla. Päätät itse fontin, koon, värin, taustalaatikon ja sijainnin, eikä toistin voi muuttaa niitä. Tämä on tärkeää silloin, kun video julkaistaan alustalla, joka ei tue erillisiä tekstitystiedostoja, tai kun sitä katsotaan usein ilman ääntä ja teksti on osa viestiä.

Hinta on joustavuus. Jos huomaat kirjoitusvirheen julkaisun jälkeen, joudut viemään koko videon uudelleen. Katsoja ei voi myöskään sulkea tekstitystä tai vaihtaa kieltä. Lisäksi tekstin on pysyttävä luettavana jokaisessa kuvasuhteessa, joten pystyversio vaatii usein oman tekstityksen asettelun.

Polta teksti vasta, kun käsikirjoitus on tarkistettu kertaalleen ääneen lukien.

• Näkyy samalla tavalla kaikilla laitteilla
• Ulkoasu on kokonaan sinun hallinnassasi
• Virheen korjaus vaatii uuden viennin
• Ei kielivalintaa eikä katsojan säätöjä

Erillinen tekstitystiedosto, esimerkiksi SRT-muodossa, sisältää vain tekstin ja aikakoodit. Sen voi korjata ilman uutta videoviennin odotusta, ja samaa tiedostoa voi käyttää useassa julkaisussa. Katsoja voi myös kytkeä tekstityksen päälle tai pois, mikä parantaa saavutettavuutta ja helpottaa videon katsomista eri tilanteissa.

Heikkous on se, ettei sinulla ole täyttä valtaa ulkoasuun. Alusta päättää fontista ja sijainnista, ja jotkin kohteet ottavat vain tietyn tiedostomuodon. Tarkista aina kohteen todelliset vaatimukset ennen toimitusta. Aikakoodien täytyy vastata lopullista leikkausta, joten tekstitys kannattaa tehdä vasta, kun kuva on lukittu, muuten kaikki siirtyy väärään kohtaan.

• Korjaus onnistuu ilman uutta videoviennin odotusta
• Sama tiedosto palvelee useita julkaisuja
• Katsoja voi valita päälle tai pois
• Ulkoasu riippuu kohteesta

Vaakavideon tekstitys ei välttämättä toimi pystyversiossa. Kun rajaat 16:9-kuvan 9:16-muotoon, tekstirivit voivat leikkautua reunoilta tai jäädä liian pieniksi. Poltetussa tekstityksessä tämä on ratkaistava jokaiselle kuvasuhteelle erikseen: lyhyemmät rivit, suurempi kirjasin ja turva-alue, joka pitää tekstin etäällä reunoista ja alustan omista painikkeista.

Erillisessä tiedostossa ongelma siirtyy toistimelle, joka yleensä rivittää tekstin itse. Silloinkin kannattaa pitää rivit lyhyinä, noin kahden rivin kokoisina, jotta ne mahtuvat kapeaan kuvaan. Testaa tulos aina oikealla laitteella, ei vain editorin esikatselussa, sillä pienellä puhelimen näytöllä luettavuus paljastuu totuudenmukaisimmin.

Kysy ensin, tukeeko kohde erillisiä tekstitystiedostoja. Jos ei, polta teksti. Kysy toiseksi, katsotaanko video todennäköisesti ilman ääntä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Silloin poltettu teksti on turvallisin valinta, koska se on varmasti näkyvissä. Kysy kolmanneksi, tarvitsetko samaa videota useilla kielillä tai pitkään käytössä. Silloin erillinen tiedosto säästää työtä.

Jos vastaukset ovat ristiriitaisia, tee molemmat: vie yksi versio poltetulla tekstityksellä ja toinen ilman, ja säilytä tekstitystiedosto projektikansiossa. Näin et lukitse itseäsi yhteen ratkaisuun. Arkistoi tekstitys muun projektin mukana, jotta voit palata siihen myöhemmin ilman, että teet kaiken uudelleen.

• Tukeeko kohde tekstitystiedostoa?
• Katsotaanko video ilman ääntä?
• Tarvitaanko useita kieliä tai pitkä käyttöikä?

Oletuksena suosittelen erillistä tekstitystiedostoa aina, kun kohde sen sallii. Se on helppo korjata, saavutettava ja uusiokäytettävä. Poltettu tekstitys on oikea valinta silloin, kun kohde ei tue tiedostoa tai kun tekstin näkyvyys ilman ääntä on viestin ydin.

Käytännössä paras työtapa on tehdä tekstitys ensin tiedostoksi, tarkistaa se huolellisesti ja polttaa vasta tarvittaessa valmiista tiedostosta. Näin saat molempien edut: yhden tarkistetun lähteen ja valmiuden kumpaankin toimitusmuotoon. Tämän syksyn projekteissa kannattaa pitää tekstitystiedosto aina erillään leikkausprojektista, jotta siihen pääsee käsiksi myöhemminkin.